On toki kait sanomattakin selvaa, etta riski joutua rikoksen uhriksi on taalla huomattavasti suurempi kuin turvallisessa pohjolassa, varsinkin meille ´gringoille´, mutta kylla taallakin maalaisjarjella parjaa. Ilman panssarivaunua ja luotiliivia. Pitaa kuitenkin muistaa, etta myos taalla, kuten Suomessa, valtaosa ihmisista elaa taysin normaalia elamaa. Lahtevat aamulla aikaisin toihin ja palaavat illalla takaisin kotiin perheensa luo. Se miten paikallisten elama eroaa Suomalaisten elamasta, nakyy lahinna passiivisena turvallisuutena ja ymparilla olevien vaarojen tiedostamisena.
Taisin jo jossain aikaisemmassa postauksessani mainita, etta lahes kaikki paikalliset, joiden kanssa olen keskustellut, ovat kertoneet minulle tulleensa ruostetyksi ainakin kerran elamassaan. Paikallisille se tuntuu olevan yhta luonnollinen asia kuin meille Suomalaisille perskannit, humalapaissaan pomolle lauotut totuudet pikkujouluissa tahi nakkikioskitappelut. Asiasta keskustellaan ruokapoydassa sen kummemmin kauhistelematta, saatikka sitten ruokahalua menettamatta. Niin arkipaivaiseksi ryostely on taalla muuttunut, etta muutaman kerran olen ollut jopa kuulevinani ryostetyksi tullutta jotenkin halvelksuttavan ja syyllistetavan asiasta. Aivan kun ryostetyksi tuleminen johtuisi uhrin omasta kaytoksesta, tyyliin: nain sinulle kay, jos et ole varovainen!?!
Kaikkeen tietysti tottuu, mutta ainakin itse koen talla hetkella ymparilla vaanivat vaarat ja niista johtuvan turvallisuuden maksimoimisen lahinna jokapaivaista elamaa hankaloittavina ja mielta stressaavina seikkoina. Taalla elellessa ajatukset kaantyvat vaistamatta ensin turvallisuuteen ja vasta sen jalkeen muihin asioihin.
Otetaan esimerkiksi vaikka kuviteltu tilanne, jossa iltahamarissa keskella kaupunkia autosta loppuu polttoaine kesken matkan. Suomessa ensimmainen reaktio olisi lieva vee-itutus edessa olevasta kavelymatkasta lahimmalle huoltoasemalle ja salattujen elamien missaamisesta. Taalla ensimmainen reaktio on pelko ryostetyksi tulemisesta, auton ja oman henkikullan ehjana sailymisesta ja ehka taman jalkeen vasta tulee ajateltua, etta mistakohan saisi lisaa bensiinia.
Samassa suhteessa kuin vakavat rikokset ovat taalla myos ns. lievemmat rikokset aivan arkipaivaa. Samalla tavalla saantoja ja lakeja rikotaan tavallisten tyossakayvien ihmisten keskuudessa. Paivittain nakee tilanteita, joissa yksisuuntaisia katuja ja jopa moottoriteita ajetaan vaaraan suuntaan ja paasaantoisesti punaisista valoista ei valiteta. Muutenkin paikallisessa liikenteessa patevat viidakon lait - mita isompi auto tai royhkeampi kuski, sita suorempi tie ja paremmat oikeudet.
Viime viikolla paasin itse kokemaan ´mielenkiintoisen´ tilanteen liikenteessa, jonka johdosta Hannu Karpo saisi vahintaankin itkuraivarit. Noh, ainakin itse olin tilanteen tapahtuessa lahes vellit housuissa :) Olin tulossa tyopaikalta kotiin taksilla ja kuten taalla aina, liikenneruuhkat ovat iltaisin aivan kasittamattomia. Ruuhkasta pillastuneena oiva taksikuskini paatti tehda oman ratkaisunsa: kuski vaihtoi kaistaa vastakkaisen liikenteen puolelle ja oikaisi ylos moottoritielta vastakkaisen kaistan liittymasta! Onni onnettomuudessa kurvin takaa ei talla kertaa ajanut vastaan muita autoja.
Katukuvassa korkeat rikostilastot nakyvat lahinna asuintalojen ymparille rakennettuina suojamuureina, piikkilanka-aitoina ja kauppojen, pankkien ja huoltoasemien raskaasti aseistettuina vartijoina. Laitoin mukaan pari kuvaa, jotka olen napsinut naapurustoni kaduilta. Varsin mukavan ja kotoisan nakoisia muureja ja piikkilanka-aitoja ;)
Loppuun muutamia asioita, joita olen muuttanut omassa kayttaytymisessani tanne saavuttuani:
- Illalla liikkuessani kaytan aina paikallisia tilaustakseja. Kaksinkertainen hinta normaaleihin takseihin verrattuna, mutta pieni hinta turvallisuudesta. (Tilaustaksi kustantaa about 3e)
- Taskussa pidan valelompakkoa ja pienia seteleita, isommat rahasummat sailytan kengissa/sukissa :)
- Pyrin pitamaan kellon, korut ja muut kiiltavat esineet piilossa
- Julkisia kulkuvalineita kayttaessani tai jalan liikkuessani pyrin pukeutumaan mahdollisimman huomaamattomasti. Kuten Argentiinalainen tuttu ohjeisti minua ennen tanne saapumista: “Dress low and don’t use any fancy things” :)
